Ole kiinnostunut lapsen ystävistä, älä ainoastaan lukutaidosta

Updated: Aug 8, 2018

Ensi viikolla moni pieni astelee vanhempiensa saattelemana kohti ensimmäistä koulupäivää. Helteinen kesä on mennyt lomaillessa, mutta samalla lapsen mieli on vaeltanut yhä useammin tulevaan koulun aloitukseen. Moni aikuinen haluaisi jakaa lapsen kanssa tätä uuden ison asian odotusta. Olemmekin usein tottuneet kysymään koulunsa aloittavalta osaako hän lukea.


Vanhemmalle lapsen koulukypsyyttä voi osoittaa se, että lapsi on tottunut olemaan yksin kotona joitakin hetkiä tai hän on oppinut kulkemaan itsenäisesti koulutiensä. Tärkeämpää lapsen koulussa menestymisen kannalta on kuitenkin se, osaako lapsi luoda suhteita toisiin ja kuinka hän toimii silloin, kun asiat eivät mene niinkuin hän toivoisi.




Lapsen tärkeimmät kouluvalmiudet muodostuvatkin älyllisten taitojen lisäksi riittävän vahvoista sosiaalisista ja emotionaalisista taidoista sekä oppimisen motivaatiosta. Oppimisen ja akateemisen suoriutumisen välillä on osoitettu olevaan selkeä lapsen yhteys sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen kanssa. Vanhemmilla on tärkeä rooli lapsen sosiaalisen ja emotionaalisten kehityksen tukemisessa, vaikkakin siihen vaikuttavat lisäksi mm. geneettinen tausta ja lapsen temperamentti.


Mitä sosiaalisilla ja emotionaalisilla taidoilla tarkoitetaan?


Lapsen sosiaaliset taidot kuvaavat muun muassa millaisia valmiuksia lapsella on luoda suhteita toisiin lapsiin ja aikuisiin, miten lapsi rakentaa leikkejä ystäviensä kanssa ja kuinka hän ylläpitää jo muodostuneita ystävyyssuhteitaan. Lapsen emotionaalisilla taidoilla, joista nykyisin puhutaan myös tunnetaitoina tarkoitetaan lapsen kykyä säädellä ja ilmaista omia tunteitaan sekä kykyä havainnoida toisissa ihmisissä herääviä tunteita ja vastata näihin tunteisiin.


Uusien asioiden oppiminen vaatii usein toistoja. Tämä vaatii lapselta pettymyksensitokykyä sekä luottamusta omaan onnistumiseensa. Riittävän vahvat tunnetaidot tukevat lapsen halua ja motivaatiota jatkaa työskentelyä, vaikka harjoiteltu asia ei onnistunut aina odotetun mukaisesti. Samalla kun lapsi oppii sietämään harjoittelun myötä syntyviä tunteitaan, hän oppii kannustamaan ystävän työskentelyä vähättelyn tai mitätöinnin sijaan.


Koulussa lapsi liittyy myös osaksi ryhmää. Ryhmässä toimiessa lapsella on mahdollisuus oppia ratkaisemaan ristiriitoja, odottamaan vuoroaan, kuuntelemaan toisia, neuvottelemaan ja kertomaan omia mielipiteitään. Melko usein voi olla niin, että lapsen taidot ovat vahvat joillakin alueella esimerkiksi lukemisessa, mutta hänellä saattaa olla vaikeuksia toimia toisten lasten kanssa. Tällaisissa tilanteissa lapsen epäsosiaalinen käytös voidaan herkästi tulkita tahalliseksi.


Lasta voidaan kuitenkin ohjata ja opettaa sosiaalisissa tilanteissa, esimerkiksi miten lapsi toimii neuvottelutilanteessa tai miten leikkejä voi rakentaa muiden kanssa sovitellen. On myös tärkeää muistaa, että aina pelkkä ryhmässä olo ei ole riittävä tuki lapselle sosiaalisten taitojen opetteluun.



Miten vanhempi voi tukea lapsen sosiaalisia ja tunnetaitoja?


  • Rakasta lastasi ja osoitat hänelle kiintymystä. Halaa, keskustele ja lue lapsellesi joka päivä edes pieni hetki.


  • Kannusta lastasi kokeilemaan uusia asioita. Auta häntä huomaamaan, mihin kaikkeen hän pystyy. Anna lapsellesi myönteistä palautetta säästelemättä.


  • Tarjoa lapselle mahdollisuuksia leikkiä muiden ikäistensä kanssa. Auta heitä tutkimaan maailmaa ja tutustumaan muihin ihmisiin. Toimi lapselle mallina toisten huomioimisessa ja vuorovaikutuksessa toimimisessa.


  • Näytä tunteesi. Anna lapsesi nähdä, kun olet onnellinen tai surullinen. Tämä auttaa häntä empatian osoittamisen taidoissa.


  • Pidä arjessa selkeät rutiinit. Rutiinit lisäävät lapsen kokemaa turvallisuutta sekä tukevat asioiden harjoittelemista itsenäisesti. Luo rutiineja, jotka ovat ennustettavissa, mutta tarvittaessa myös joustavia.


  • Ole herkkänä tunnistamaan lapsesi tunteet. Auta lastasi sanoittamaan tunteita - mitä hän ajattelee ja mitä tunteita se hänessä herättää. Lapsen kiihtyessä tai raivostuessa tarjoa hänelle turvaa ja syliä. Puhu hänelle rauhallisesti ja lempeästi.


  • Anna heille mahdollisuus kokea itsensä hyväksi ja luottamuksen arvoiseksi. Näin lapsesi kykenee luomaan turvallisia suhteita, joka puolestaan auttaa häntä kehittymään sekä oppimaan. Vain riittävän vahva sosiaalinen ja emotionaalinen pohja auttaa lasta koulutiellä ja etenemään opinnoissa myös tulevaisuudessa.

Lähteitä:


Young cihldren`s emotion and behavior regulation in socio-emotionallu challenging situations (Kurki Kristiina) http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1697-3


Ohjeita lapsen ja nuoren sosiaalisten taitojen tukemiseksi (HUS) https://www.mielenterveystalo.fi/lapset/ammattilaisille/hairiot/Documents/Ohjeita_lasten_ja_nuorten_sosiaalisten_vuorovaikutustaitojen_tukemiseksi.pdf

  • Facebook Social Icon
  • Twitter Social Icon

© 2018 iirispelkonen