Mitä tehdä, kun kouluunlähtö ahdistaa lasta?


Hyvästä suunnittelusta huolimatta kouluaamut saattavat päättyä perheessä toistuvasti siihen, ettei lapsi kykene ahdistuksena vuoksi lähtemään kouluun. Vanhempi muokkaa työpäiväänsä niin, että voisi olla tukemassa lasta kouluunlähdössä. Joskus lapsen ahdistus jatkuu ja vanhempi kokee, etteivät omat keinot enää riitä lapsen tukemiseen. Oman jaksamisen kannalta vanhemmasta voi tuntua helpommalta lähteä töihin, kuin jäädä ”valvomaan” lapsen kouluunlähtöä, vaikka kotioven sulkeutuessa syyllisyyden tunne muistuttaisikin olemassaolostaan.


Kouluunmenoon liittyvä ahdistus on varsin yleistä tietyissä kehitysvaiheissa. Vanhemman on tärkeää muistaa, ettei lapsen ahdistuneisuuden syynä ole ”huono vanhemmuus” tai lapsen ”tahallinen halu tehdä asioista vaikeita tai koulumotivaation puute”. Syyt ahdistuksen kumuloitumiseen ovat moninaisia ja niiden taustalla olevia asioita on hyvä pysähtyä tutkimaan yhdessä lapsen ja opettajan kanssa sekä tarvittaessa myös jonkun muun ammattilaisen kanssa.


Lapsi ilmaisee ahdistustaan usein itkuna, pahoinvointina ja fyysisinä kipuina kuten päänsärkynä tai vatsakipuna. Toisinaan lapsi kiukuttelee ja ajautuu kotona aamuisin toistamiseen konflikteihin. Vanhemman on hyvä lähestyä ahdistunutta lasta lempeästi, mutta samalla tukevasti ohjaten.


Mistä lapsen ahdistuneisuus voi johtua?

Ahdistus on meille kaikille fysiologinen reaktio, joka herää silloin kun kohtaamme pelottavalta tuntuvan asian tai tilanteen. Lapselle tällaiseksi pelottavalta tuntuvaksi tilanteeksi saattaa muodostua kouluunlähtö, vaikka itse koulussa olo voisi sujua ongelmitta.

Joskus kouluunlähtöön liittyvän ahdistuksen taustalla saattaa olla pelkoa siitä, että vanhemmalle tapahtuu jotain pahaa lapsen poissa ollessa. Usein lapsella on kuitenkin vaikeaa sanoittaa ahdistuksen taustalla olevia ajatuksia ja pelkoja ilman aikuisen tukea. Lapsi tiedostaa usein itsekin, että nämä kouluun liittyvät pelot eivät ole todellisia, mutta hänellä ei ole vielä riittävästi taitoja käsitellä näitä mielen tuotteita.


Ennen kuin lasta lähdetään tukemaan ahdistuksen hallinnan keinojen opettelussa, on hyvä kartoittaa, onko kouluun menon vaikeuden syynä kiusatuksi tulemisen kokemukset, kavereiden väliset ristiriidat tai oppimiseen liittyvät pulmat.





Kerro lapselle ahdistuksesta


OSA 1


Aivosi voivat joskus reagoida kouluun menoon hälyttäen ”uhkaavasta tilanteesta”, vaikka koulu ei sitä todellisuudessa olisikaan. Aivoissamme oleva pienen pieni tumake voi käyttäytyä joskus kuin kotona oleva rikkinäinen palohälytin, joka hälyttää kovalla äänellä silloinkin, kun tulipalon vaaraa ei ole.


Tämä väärä hälytys laukeaa herkemmin silloin, kun kohtaamme jonkin itsellemme uuden asian tai paikan. Kouluhan on erilainen paikka kuin kotisi, jossa sinulla on ympärilläsi läheiset ihmiset, isä, äiti ja sisaruksesi. Koulussa kohtaat myös erilaisia ihmisiä ja luokkahuoneessa sekä välitunnilla olet erilaisten äänten ympäröimänä. Etkä voi olla koskaan aivan varma, mitä kaikkea uusi koulupäivä tuo aina tullessaan.


Ajatellessasi kouluun lähtöä voi vatsassasi tuntua kipua tai päätäsi alkaa särkeä. Aivosi yrittävät kertoa kehollesi, että ”pysy poissa koulusta, koska siellä voi olla jotain vaarallista”. Vaikka itse tiedätkin, ettei koulussa ole asioita, joista sinun tarvitsisi huolestua, aivosi eivät kuuntele sinua.












  • Facebook Social Icon
  • Twitter Social Icon

© 2018 iirispelkonen