Miten opettaja voi tukea ahdistuneen lapsen koulutyöskentelyä ja koulussa oloa?

Lapsen turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa se, miten sosiaalinen ympäristö huomioi lapsen tarpeita, miten lasta kunnioitetaan ja ymmärretään. Ahdistunut lapsi yrittää usein peitellä jännitystään ja ahdistuneisuuttaan. Tämä tunteiden piilottelu vie lapselta usein paljon emotionaalisia voimavaroja sekä vaikeuttaa lapsen sosiaalisten suhteiden luomista ja koulusuoriutumista. Lapsella on oikeus saada aikuisilta tukea näissä itselleen kokemissa haastavissa tilanteissa.





Jokaisen lapsen yksilöllisyys tulee esiin myös ahdistusoireiden ilmenemisessä. Suurin osa ahdistuneista lapsista hyötyy kuitenkin rauhallisesta, tukea antavasta sekä jäsentyneestä koulutyöskentelystä. Lapsen ahdistusta lisää usein muutokset ja epävarmuus, joten lapsen turvallisuuden tunteen lisäämiseksi lapsen on hyvä tietää, mitä on seuraavaksi odotettavissa. Ahdistuneen lapsen turvallisuuden tunnetta lisää opettajan positiivinen auktoriteetti, jossa opettajalla on taitoa hyödyntää etenkin kannustamista ja palkitsemista pelon ja rangaistusten sijaan.


Ohjeiden seuraaminen

Ahdistunut lapsi voi pelätä, ettei ymmärrä opettajan antamia ohjeita oikein. Epävarmuuden vähentämiseksi opettaja voi kirjoittaa ohjeet taululle sekä hyödyntää ohjeiden antamisessa visuaalisia keinoja. Lapsi kaipaa myös kuulla opettajaltaan, että hän on ymmärtänyt ohjeet oikein sekä rohkaisua oman työskentelyn jatkamiseen.


Esiintyminen

Sosiaalisesti ahdistuneilla lapsilla on usein haasteita pitää suullisia esityksiä. Lapselle voi tarjota mahdollisuuden esityksen pitämisestä kahden kesken opettajan kanssa tai esityksen pitämiseen (ja esityksen videoiminen) kotona omille vanhemmille.


Luokan istumajärjestys ja ryhmiin jakautuminen

Ahdistunut lapsi kamppailee usein epätodennäköisten pelkojensa kanssa. Levottomassa luokassa lapsi saattaa kokea olevansa vastuussa myös luokkatovereiden levottomasta käyttäytymisestä, mikä heikentää hänen keskittymistä omaan työskentelyyn. Lapsen istumajärjestyksessä on hyvä huomioida luokassa tapahtuvat ilmiöt ja muiden lasten temperamentti.


Kouluissa työskennellään usein pienemmissä ryhmissä tietyissä oppiaineissa. Ryhmäjaossa on tärkeää huomioida, että lapsen kanssa samassa ryhmässä on edes yksi hänelle turvallinen ja tuttu luokkakaveri.


Osallistuminen luokassa

Ahdistunut lapsi pelkää usein vastaavansa väärin tai sanovansa jotain noloa, ja joutuvansa näin muiden lasten huomion kohteeksi. Lapselle on hyvä esittää suljettuja kysymyksiä (joihin vaaditaan kyllä tai ei vastaus) tai kysyä lapsen omaa mielipidettä asiaan (jolloin lapsen ei tarvitse tietää ns oikeaa vastausta asiaan). Ennen puheenvuoron antamista, lapselle on hyvä välittää signaali ”sinun vuorosi tulee seuraavaksi”. Lapselle on myös hyvä tarjota mahdollisuuksia jakaa tietoa niistä asioista, jotka lapselle itselleen ovat tärkeitä ja joista hänellä on tietoa.


Joskus lapsi voi olla hyvä vapauttaa suullisista vastauksista, ja tarjota lapselle mahdollisuus tuoda esiin osaamistaan kirjallisilla tuotoksilla tai kirjoittamalla vastaus taululle. Opettajan on kuitenkin hyvä tukea lapsen varmuuden lisääntymistä ja välttää suullisten vastausten vapauttamisesta pitkäksi aikaa. Suullisista vastauksista vapauttaminen voi toisinaan vahvistaa välttäytymiskäyttäytymistä, joka ei palvele lopulta lapsen luottamuksen vahvistumista.


Koetilanteet

Koetilanteissa ahdistuville lapsille on hyvä tarjota väliaikaisesti pidennetty vastausaika kokeiden tekemiseen. Kokeiden aikana lapsi saattaa tehdä virheellisiä havaintoja muiden oppilaiden koetyöskentelystä. Havainnoimalla muita lapsen kokemus ”muut tietävät, mutta minä en tiedä mitään” vahvistuu. Lapselle on hyvä mahdollistaa rauhallinen työskentelytila, jossa hänen huomionsa ei liikaa kohdennu ympäristöön ja muiden työskentelyyn.


Välitunnit ja vapaat hetket

Välitunnit ovat lapselle tervetulleita taukoja koulutyöskentelyyn liittyvistä paineista. Näihin hetkiin voi kuitenkin kohdentua pelkoa ulkopuolelle jäämisestä tai hylätyksi tulemisesta. Opettaja voi tukea lapsen sosiaalisten suhteiden luomista tukemalla lapsiryhmien välisiä yhteisiä leikkejä. Myös ruokailuhetki 2 -3 lapsen kanssa voi mahdollistaa yhteisen kokemuksen, joka voi olla merkittävä myös muiden yhteisten hetkien rakentumisessa.


Muutokset koulurutiineissa, sijaisopettaja

Ahdistunut lapsi yrittää usein miellyttää ja ennustaa, mitä eri tilanteissa häneltä vaaditaan. Lapsi kokee muutokset usein kovin stressaavana. Jos mahdollista, lapsen mukana olisi hyvä välittää kotiin tietoa tulevista muutoksista jo edellisenä päivänä. Tämä antaa lapselle ja perheelle mahdollisuuden käsitellä asiaa ja tukea lapsen mukautumista tulevaan muutokseen.


Pienryhmä tai parityöskentely

Oppilaiden työskennellessä pareittain tai pienryhmissä opettajan on hyvä ottaa ohjaavarooli pareihin ja ryhmiin jakautumisen ohjaamisessa. Parit ja ryhmät on hyvä muodostaa esimerkiksi laskemalla tai muita ryhmäytymisen keinoja hyödyntäen.


Kuka on lapselle koulussa se turvallinen henkilö?

Lapselle on tärkeää, että koulussa yksi turvallinen henkilö, jolla on mahdollisuus tarjota lapselle tarvittaessa hetki kahdenkeskeistä aikaa (joskus riittää 5- 10 min) ahdistuksen tunteen helpottamiseksi. Turvallinen henkilö (esim. opettaja, psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja, luokassa oleva avustaja) voi tukea lasta esim. aamulla kouluun tulossa, ahdistuksen tunteen säätelyssä hengittämällä syvään ja rauhallisesti lapsen kanssa, ohjata lasta kirjoittamaan huolet lapselle varattuun huolirasiaan ja palaamaan näin luokkaan yhteisen hetken jälkeen.


Jäähdyttely hetki

Jos lapsen ahdistus nousee tietyssä tilanteessa kovin voimakkaaksi, opettaja voi tarjota lapselle mahdollisuuden poistua tilanteesta hetkeksi. Lasta voi kannustaa käydä juomassa tai pesemässä kätensä tai kasvonsa. Lapselle on myös hyvä antaa lupa käyttää tätä jäähdyttelyhetkeä silloin, kun hän itse kokee sitä tarvitsevansa. Ahdistuneet lapset ovat usein hyvin tunnollisia, ja kynnys luokasta poistumiseen voi olla lapselle korkea. Lapsi voi jättää luokasta poistuessaan keltaisen kortin merkiksi pulpetilleen, jotta opettaja tietää lapsen luokasta poistumisen syyn johtuvan ahdistuksen tunteesta.


Isot ryhmätilanteet

Osalle lapsista isot ryhmätilanteet ovat pelottavia ja jännittäviä. Anna lapselle mahdollisuus istua näissä tilanteissa sinne, missä hän tuntee olonsa mukavaksi ja turvalliseksi. Välitä lapselle viesti, että hän voi halutessaan palata luokkaan, jos kokee tilanteen itselleen kovin tukalaksi.


Kouluun palaaminen sairauden jälkeen

Vastuuntuntoinen ja ahdistunut lapsi huolestuu koulusta poissa ollessaan jäävänsä toisista kovasti jälkeen. Nimeä lapselle kaveri, joka auttaa lasta orientoitumaan niihin asioihin, joita koulussa on käyty läpi lapsen poissaolon aikana ja monistamaan lapsen kanssa puuttuvat materiaalit jne.


Retket

Retkille lähtö rikkoo koulun tutut rutiinit. Anna lapselle tietoa ja tukea retkelle lähdöstä. Lapselle on hyvä tarjota retkellä mahdollisuus viettää aikaa opettajan tai muun aikuisen seurassa, ja palaamaan niin halutessaan muiden lasten seuraan.


Hälytykset ja paloharjoitukset

Koulussa tapahtuvien palo- ja muiden turvallisuusharjoitusten tarkoituksena on varmistaa valmiuksia reagoida ja toimia hälytystilanteissa. Paloharjoitusten ja muiden turvallisuuteen liittyvät hälytysäänet ja vaaratilanteista keskustelu saattavat kuitenkin lisätä lapsen ahdistusta ja pelkoa. Jos mahdollista, opettajan olisi hyvä ilmoittaa lapselle paloharjoituksesta juuri ennen harjoituksen alkamista.


Kotitehtävien tekeminen

Jos lapsella on alttiutta jumiutua kotitehtävien tekemiseen ja varmisteluun, onko hän tehnyt kaikki tehtävät oikein, opettaja voi asettaa lapselle tietyn aikarajan, jonka lapsi voi käyttää kotitehtävien tekemiseen. Aika-arvioita voi antaa myös tehtävä kohtaisesti, jotta lapsi voi itse seurata työskentelynsä etenemistä.


Lähteitä:

Lasten ja nuorten kognitiiviset ja käyttäytymisterapiat (Duodecim 2018)

Classroom Accommodations to Help the Anxious Child at School

  • Facebook Social Icon
  • Twitter Social Icon

© 2018 iirispelkonen