Miten tuen lapseni tunnetaitoja, kun en ole saanut itsekään tukea tunnetaitojen harjoitteluun?

Olen kohdannut vanhempien kysymyksiä, miten he osaisivat tukea lapsensa tunnetaitoja, kun he eivät ole itsekään saaneet lapsuudessaan tukea tunnetaitojen opetteluun.



Vanhemmilla on ehkä muistikuvia omasta lapsuudesta, jolloin omaksuttiin tapa tunteiden piilottamiseen tai tukahduttamiseen. Kodissa saattoi olla sanaton sopimus, että vain vanhemmilla oli oikeus purkaa kiukkuaan sanallisesti, mutta he eivät kyenneet ottamaan vastaan lapsen kiukkua ja itkua.

Näistä muistoistasi huolimatta elämä on matka, joka tarjoaa sinulle vanhempana jatkuvasti uusia mahdollisuuksia oppia ja kehittää tunnetaitojasi. Pohdintasi omista taidoistasi osoittaa jo sen, että pidät tunteita merkityksellisinä ja tärkeinä.


Miksi aikuisten tuki on tärkeää lapsen tunnetaitojen kehittymiselle?

Meillä kaikilla on ajoittain vihan, surun ja pettymyksen tunteita. Olemme oppineet erilaisia keinoja hallita näitä tunteita ja irrottautua niistä nopeammin. Olemme myös oppineet tunnistamaan tilanteita ja asioita, jotka herättävät meissä kuormittavilta tuntuvia tunteita.

Kun lapsi kokee itsensä esimerkiksi turvattomaksi, surulliseksi, neuvottomaksi tai pettyneeksi, hänellä ei ole vielä kehittynyt riittävästi taitoja käsitellä näitä tunteita. Kehittymättömät tunnetaidot heijastuvat esimerkiksi levottomuutena, kiukutteluna, toisten kiusaamisena, huutamisena tai agressiivisuutena. Vanhemman antama tuki ja apu tunteiden sanoittamiseen ja käsittelyyn vähentää lapsen ongelmakäyttäytymistä.


Tutkimusten mukaan, vanhemmat, jotka pitävät tunteita merkityksellisinä ja tärkeinä tukevat myös lapsiaan tunteiden ilmaisemiseen.


Tunteita ”arvostavalla” vanhemmalla on usein kiinnostusta ja halua oppia enemmän omasta ja lapsensa tunnetyöskentelystä. On myös osoitettu, että ne vanhemmat, jotka kokevat tunteet enemmänkin ongelmallisiksi tai haastaviksi pyrkivät minimoimaan lastensa tunteiden esiin tuomista ja haluavat jopa suojella lapsiaan negatiivisilta tunteilta. Vanhemman reagoidessa torjuvasti esimerkiksi lapsen surun tai vihan tunteisiin, lapsi voi kokea, ettei hänen tunteensa ole oikeutettuja tai hyväksyttyjä. Suojellessaan lastaan pettymyksiltä, surulta tai turheutumiselta vanhemmat saattavat tahtomattaan vahvistaa lapsen epävarmuutta selviytyä uusista tilanteista.


Vanhemman tehtävänä onkin rohkaista lastaan tarttumaan uusiin ja jännittäviltä tuntuviin tilanteisiin, sillä ainoastaan näiden kokemusten kautta lapsen taidot hallita ja säädellä tunteitaan vahvistuvat.


Kodissa, jossa sallitaan tunteiden ilmaiseminen, lapsi oppii tunnistamaan myös läheistensä tunteita.


Vanhempien välisellä vuorovaikutuksella on tärkeä tehtävä mallintaa lapselle, miten toista lohdutetaan ja kuinka toisen iloon voi yhtyä. Riitaisessa kodissa lapsen turvallisuuden tunne sen sijaan horjuu, joka heikentää lapsen kykyä hallita ja säädellä tunteitaan.


Vanhemman antamalla tuella, ymmärryksellä ja lohdutuksella sekä tunteiden sanoittamisen avulla on merkittävä vaikutus lapsen tunnetaitojen kehittymisessä.





Lähde:

Parents` Emotion-Related Beliefs, Behaviors, and Skills Predict Children`s Recognition of Emotion (Caestro V, Halberstadt, A, Lozada, F, Carig, A, 2014)






  • Facebook Social Icon
  • Twitter Social Icon

© 2018 iirispelkonen