Sosiaalisten tilanteiden pelko voi rajoittaa kohtuuttomasti nuoren elämää

Updated: Jul 23, 2019

”Ahistaa”, kuvaa nuori tuskastuneena omaa tunnetilaansa. Ahdistus on normaali tunne, sillä se auttaa meitä selviytymään haastavissa tilanteissa. Ahdistuneisuuden ilmeneminen ja pelkojen kohteet vaihtelevat ja muuttuvat lapsuudesta nuoruuteen. Lapsuudessa korostuvat useimmiten fyysiset ja konkreettiset uhat ja turvallisuuteen tai turvattomuuteen liittyvät asiat. Nuoruudessa pelot liittyvät useammin esimerkiksi sosiaalisiin tilanteisiin.



Katsoin kesälomalla koskettavan "Eighth Grade" – elokuvan, jossa teini-ikäinen Kayla kamppailee sosiaalisten tilanteiden pelon ja ahdistuneisuuden kanssa. Elokuva kuvaa pysäyttävällä ja kovin realistisella tavalla, miten nuori etsii omaa paikkaansa ja kamppailee oman riittävyytensä kanssa suhteessa ikätovereihinsa. Kayla pyrki usein välttelemään tätä ahdistuksen tunnettaan, siinä onnistumatta. Tunteen välttely yritykset johtivat sen sijaan usein ahdistuneisuuden lisääntymiseen.


Nuorelle ja hänen vanhemmilleen voi olla vaikeaa erottaa, mikä on normaalia kehitysvaiheeseen liittyvää ahdistuneisuutta ja milloin nuori tarvitsee ammattiauttajan apua. Etenkin kesälomalla, kun koulun tai opiskelun mukanaan tuomat sosiaaliset kontaktit jäävät vähiin, moni nuori eristäytyy. Yhteydenotot ja tapaamisten sopimien koulu- tai opiskelukavereiden kanssa voi tuntua ylitsepääsemättömän ahdistavalta, kun pelko omasta kiinnostavuudesta ystävänä alkaa hallita mieltä.


Elokuvan päähenkilöä Kaylaa hermostutti usein, mitä muut hänestä ajattelevat. Nämä huolet ovat tuttuja useimmille nuorille (ja usein vielä aikuisillekin). Huolet ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät pelot estivät Kaylaakin viettämästä aikaa ikätovereidensa kanssa ja hän jäi pois itselleen tärkeistä sosiaalisista tilanteista. Kaylan kohdalla ahdistuneisuus ei ollut enää hyödyllistä tai tarkoituksenmukaista.


Kaylan ahdistuneisuus ei hävinnyt vaikka todellista uhkaa ei ollutkaan.

Kayla kamppaili ahdistuneisuutensa ja sosiaalisten tilanteiden pelon kanssa ilman ammattiapua. Myös omassa työssäni olen kohdannut monia nuoria, jotka ovat jääneet liian pitkäksi aikaa yksin. Sosiaaliset suhteet ovat vähentyneet, ja nuoren yhteys muuhun maailmaan on alkanut rakentua pääasiassa netin ja puhelimen kautta luotuihin kontakteihin. Ahdistuneisuus, kuten muutkin mielenterveydenhäiriöt ovat usein hoidettavissa sitä tehokkaammin, mitä varhemmin hoitoon hakeudutaan.



Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) on yksi tehokkaimmista terapiamuodoista nuorten ahdistuneisuuteen. Kognitiivisessa terapiassa terapeutti tukee nuorta kohtaamaan pelottavia tilanteita harjoittelemalla esim. kontaktin ottamista pienin askelin ikätovereihin. Terapia mahdollistaa turvallisen tilan käsitellä pelkoon liittyviä ajatuskehiä sekä muodostaa ymmärryksen ja kokemuksen lisääntymisen kautta myönteisempää kuvaa itsestä sekä pelkoa synnyttäneistä tilanteista.

  • Facebook Social Icon
  • Twitter Social Icon

© 2018 iirispelkonen